Rytmitaju 2017
Hyvinkään Taiteilijaseura ry:n yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa järjestämä poikkitaiteellinen näyttely- ja tapahtumakokonaisuus, joka käsittelee rytmin teemaa. Hyvinkään taidemuseoon, Promenadigalleriaan ja Hyvinkään rautatieasemalle levittäytyvän kuvataiteen lisäksi rytmin käsitettä tarkastellaan myös eri taiteenlajeja yhdistelevien tapahtumien kautta. Rytmitajun kuraattoreita ovat teatteritaiteen tohtori, kirjailija Pia Houni ja kuvataiteilija Krister Gråhn.
Rytmitaju 2017 on jatkoa Hyvinkään taiteilijaseuran vuonna 1998 perustamalle Taju-kesänäyttelysarjalle, jonka tarkoituksena on alusta alkaen ollut tarjota yleisölle korkealaatuista ja nykyhetkessä kiinni olevaa kuvataidetta. Järjestyksessään 15. Taju-näyttely tarjoaa tällä kertaa teoksia yli 40 taiteilijalta eri puolilta Suomea.
Maija Albrecht, Risto-Pekka Blom, Maria Duncker, Erika Erre, Ilmari Gryta, Hanna-Riikka Heikkilä, Minna Havukainen, Päivi Häkkinen, Pekka ja Teija Isorättyä, Terhi Kaakinen, Raimo Kela & Reijo Puranen, Maura Korhonen, Tiina Laasonen, Antti Laitinen, Ville Mäkikoskela, Camilla Nenonen, Antti Oikarinen, Katri Oikarinen & Katja Antonoff, Meri Peura, Antti Pulkkinen & Taneli Rautiainen, Antti Pussinen, Okko Pöyliö, Antti-Ville Reinikainen, Jaana Ristola, Vappu Rossi, Jukka Rusanen, Jarkko Räsänen, Heidi Saramäki, Noora & Kimmo Schroderus, Sanni Seppä, Maria Stereo, Nestori Syrjälä, Anna-Sofia Sysser, Kirsi Tuokko, Kalle Turakka-Purhonen, Pauliina Turakka-Purhonen, Anniina Veijalainen ja Pekka Walliander
TAJU 2000 – YKSILÖ JA YHTEISÖ
TAJU 2000 jatkaa Hyvinkään Taiteilijaseuran kesänäyttelyperinnettä. Tämän vuoden teema on yksilön ja yhteisön välinen suhde. Näyttely koostuu kahdesta osasta: ulkoteoksista, jotka ovat ripustettu Hyvinkään torin läheisyydessä sijaitsevien rakennusten seiniin, ja Taiteilijaseuran Promenadigallerian näyttelystä.
Yksilön ja yhteisön välinen suhde on monimutkainen ja jatkuvan muutoksen tilassa. Yhteisön käsite on muuttunut kuluneiden vuosikymmenien aikana. Enää ei ole selkeitä ja totaalisia luokkayhteisöjä, joiden kautta yksilölle on kerrottu hänen paikkansa. Tästä transformaatiosta on seurannut myös yksilön käsitteen muuttuminen. Yksilön olemassaolo mahdollistuu suhteessa yhteisöihin, joissa hän elää. Samalla hän pitää yllä niin yksilöllisiä kuin yhteisöllisiä arvoja, tapoja ja käytäntöjä ja toteuttaa sekä omaa että yhteisöllistä käsitystään elämästä. Näin hän voi tunnistaa erilaisuutensa ja samankaltaisuutensa suhteessa toisiin yksilöihin ja yhteisöihin. Nämä käsitykset voivat kuitenkin olla ristiriitaisia keskenään, jolloin ne saattavat jäädä tunnistamatta.
Arvoteoriassa ja estetiikassa ajatellaan yksilön olevan autonominen ja riippumaton arvon lähde ja perusta. Tällainen ajattelutapa edellyttää yksilön riippumattomuutta ympäristöstään, mikä on mahdotonta. Yksilö paikallistaa itsensä vain yhteisön olemassaolon kautta.. Riippuvuus ympäristöstä ja muiden mielipiteistä on pääsyy siihen, että yksilö ei voi olla arvojensa ja esteettisten päätöstensä alkuperä.
ULKOTEOKSET
Hyvinkään torin läheisyydessä sijaitsevien rakennusten (mm. kaupunginkirjasto ja liikekeskus Sampotalo) seiniin ripustetaan jättikokoisia wattikankaita, joille on painettu seuraavien teosten kuvat:
Pekka Barman: Rajatila
Magi Viljanen: Prinssi
Juha Sääski: Kiirettä ja valinnan vaikeutta
Zhao Shao Ruo: In the name of Dong Fang Hong
PROMENADIGALLERIA
Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa, Vaiveronkatu 10, nähdään Olli-Pekka Merimaan akvarelleja, jotka hän on tehnyt suorittaessaan siviilipalvelusta Helsingissä Sofianlehdossa kehitysvammaisten ohjaajana ja Armas Hurstin teos Sairas mies.