Hyvinkään Taiteilijaseuran ja taidemuseon yhteinen kesänäyttely käsittelee idän kulttuurien vaikutusta suomalaiseen nykytaiteeseen 1960-luvulta nykypäivään. Mukana 35 taiteilijaa, mm. Mirja Airas, Carolus Enckell, Leonora Fredriksson, Marjatta Hanhijoki, Outi Heiskanen, Irma Kanon, Inari Krohn, Jarmo Kukkonen, Leena Luostarinen, Reijo Mörö, Pekka Nevalainen, Raimo Reinikainen, Olavi Suomela, Katja Tukiainen, Kristiina Uusitalo, Jan Kenneth Weckman. Kuraattorina J.O.Mallander. Mallanderin ja Thomas Wulffin itämaisesta kokoelmasta esillä pienoisveistoksia, kortteja ja maalauksia

Taju-työryhmän kokoonpano on seuraava: Reijo Puranen, Maarit Malin-Pötry, Hannu Tampio, Jarmo Kukkonen, Pekka Ryynänen, Eira Viertoma sekä näyttelysihteeri Satu Sälpäkivi. Taju-näyttelyn dokumentoi Annika Kyrönseppä.

Itämaisten taiteiden vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin on ollut havaittavissa jo toista sataa vuotta, esimerkiksi impressionismissa ja symbolismissa, sekä taiteessa että musiikissa. Sodanjälkeiselle sukupolvelle Kaukoidän kulttuurit ovat kuitenkin avautuneet merkittävällä tavallakiihtyvän matkailun ja kulttuurivaihdon myötä. Itämaiset henkiset perinteet ovat nyt siirtyneet Länteen ja juurtuneet tänne. Taiteilijat ovat usein toimineet näiden virtausten airueina, Edelfeltistä Malevitsiin ja Brancusin kautta Yves Kleiniin. John Cageen ja Fluxus-taiteeseen. Itämaiset filosofiat ja tekniikat ovat tuoneet paljon arvoja elämäämme. Menossa on Idän ja Lännen kasvava vuorovaikutus ja yhteenrakentuminen maailmassa, jossa kaikki ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja yhteisistä elon piiristämme. Taiteilijat toimivat tässä yhtenevässä kentässä virikkeiden välittäjinä ja yhteyksien luojina.

Idän TAJU-näyttely pyrkii tekemään suuntauksen näkyvämmäksi esittelemällä valikoiman taidetta, joka eri näkökulmilta valaisee teemaa, Idän ja Lännen yhteenrakentumista. Suomalaisista nykytaiteilijoista tämän suuntauksen veteraaneja ovat Outi Heiskanen, Inari Krohn, Hannu Väisänen, Pekka Nevalainen, Raimo Reinikainen, Auli Korhonen ja Jan Kenneth Weckman, jotka olivat varhain liikkeellä Idän suuntaan. Keskipolven taiteilijoita edustavat esimerkiksi Irma Kanon, Tarmo Hakala, Tuomo Saali, Markku J. Rantala, Teemu Saukkonen, Reijo Mörö, Reijo Viljanen ja Kristiina Uusitalo. Tuoreimmat kyvyt ovat Beata Joutsen, Sandra Kantanen, Leonora Fredrikson ja Katja Tukiainen sekä Hyvinkään Taiteilijaseuran omat Tero Nauha ja Jarmo Kukkonen. Kukkonen on myös koko näyttelyidean isä.

Jokaisella taiteilijalla on oma itä-yhtälönsä – jokin erityissuhde johonkin itämaiseen kulttuuriin ja tämän näyttey pyrkii tuomaan sen esiin. Suurin osa on matkustanut Kaukoitään ja viettänyt aikaa Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Nepalissa, Tiibetissä, Indonesiassa tai Balissa. Vaikutelmat näkyvät heidän teoksissaan suorasti tai epäsuorasti – maisemien, hahmojen tai tunnelmien välityksellä. Toinen taso on abstraktimpi ja ilmenee symbolien tai värivivahteiden kautta. Jotkut taiteilijat tulkitsevat myös aiheitaan niin vapaasti, että itämaiset ja läntiset elementit ovat jo yhtyneet heidän teoksissaan. Jotkut taiteilijat ovat myös ankkuroineet johonkin itämaiseen henkiseen perinteeseen, ainakin joksikin aikaa. He voivat käyttää joitakin menetelmiä, jotka Idän traditiot ovat tuoneet mukanaan: mietiskely on niistä tärkein. Näille taiteilijoille taiteen tekeminen on mietiskelyä, kontemplatiivista toimintaa. Kulttuuri on henkisten oivallusten viljelyä.

Suuret teokset ja teoskokoelmat ovat esillämuseon tilavassa pääsalissa, pienemmät kokoelmat sivutiloissa. Useimmilta taiteilijoilta on myös jokin työ mukana Taiteilijaseuran omassa Promenadigalleriassa. Näyttelyn yhteyteen rakennetaan ulkotiloihin isokokoinen ympäristöteos, joka toivottaa Hyvinkäälle tulijat tervetulleiksi radan varressa, Palopuron pellolla. Eerolan tilalle rakennetaan myös kesän aikana isokokoinen mandala, joka yhdistää symboleja Idästä ja Suomesta.

Oman osaston museossa muodostaa valikoima J.O. Mallanderin itämaisesta taidekokoelmasta, lähinnä buddhalaista taidetta Tiibetistä, Nepalista ja Japanista sekä intialaisia maalauksia. Samassa salissa on otos Thomas Wulffin laajasta kokoelmasta, noin 50 Ganesh-patsasta. Tarkoituksena on nostaa esiin taiteen keräämisen merkitystä ja mielekkyyttä tässä Idän ja Lännen kulttuurien vuorovaikutuksessa ja yhteenrakentumisessa.

Kulttuuri on kontemplatiivisten arvojen viljelemistä. Idän ja Lännen välinen dialogi, vuorovaikutus ja yhteenrakentuminen, on tämän ajan tärkein sisäinen teema. Tämän näyttelyn tarkoitus on avata kanava kehittyneemmälle kulttuurille, itämaisten näkemysten kautta. Meillä on paljon opittavaa Aasian vanhoista ja uusista kulttuureista. Virta vie uusiin uomiin.

J.O. Mallander
näyttelyn kuraattori

BUTO-TANSSITAPAHTUMA

UUNO TURHABUTO
”L’AMOUR PRIMA – REALISTINEN TANSSI”

PASI MÄKELÄ, BUTOTANSSI
JANNE TUOMI, MUSIIKKI
JUSSI SAIVO, MUSIIKKI
KUSTI VUORINEN, MUSIIKKI

Maailma jossa elämme, on mielestäni edelleen kartoittamaton erämaa, suurimmilta osin ihmiseltä koskematon ja tuntematon. Butotanssini perustuu tähän, se on jotain toista jostain muualta ja samaan aikaan jotain tuttua juuri täältä, ytimestä. Mutta mitä, sitä en tiedä.

Buton historiasta minua innoittaa eniten sen alkuhämärä 1960-luvun Japanissa. Tatsumi Hijikatan ja Kazuo Ohnon aloittaman liikkeen määrittelemätön, brutaalinkaunis maailma, unenomainen esitystaide, jonka muotokieli on vakiintumatonta ja avoimen määrittelemätöntä. Elävää.

Uuno Turhabuto, L’amour priman pääesiintyjä, ilmestyy arvaamattomaan aikaan arvaamattomissa paikoissa. Mistä hän on tulossa tai minne hän on matkalla? Ovatko kyseessä alkoholistin, alkemistin vai tietäjän edesottamukset? Olennaisia asioita hänen ilmaantumisissa tuntuvat olevan eväiden syöminen, hampaaton irvistely, tyhjänpanttina istuminen, henkseleiden paukuttelu ja pyöräily.

9.6.2007 ollut esitys toteutettiin yhteistyössä teatteriyhdistysten Todellisuuden tutkimuskeskus ja Circus Maximus kanssa.

KUKKIA-RYHMÄ
”PERFORMANCE ROCKET”

KAROLINA KUCIA
TERO NAUHA
DWI SETIANTO

”Kukkia”-ryhmä käsittelee perusasioita ja valmistaa performance raketin! Special guest Banana Expertti!

AKI SUZUKI
”BODY/SOUND & SPACE”

AKI SUZUKI, TANSSI
JONE TAKAMÄKI, SHAKUHACHI- JA KHEN-HUILU
OTZIR GODOT, LYÖMÄSOITTIMET

Läntisen maailman tunnetuimpiin buto-tanssijoihin kuuluva Aki Suzuki kehittää Suomessa uutta japanilaisen tanssin tyyliä, joka monessa suhteessa irtautuu perinteisen buton tummanpuhuvasta ja groteskista maailmasta. Akin tanssi ilmaisee nyt äänen, tilan ja valon toteutumista tanssijan liikkeissä, mielen suuntautumista kohti harmoniaa. Body/Sound & Space-ryhmän teokset perustuvat paljolti japanilaiseen mytologiaan. Äänimaisemassa yhdistyvät japanilainen traditio ja ikivanha, ihmisen alkuhämärän ääni. Esitykset ovat tarkan rakenteen ja improvisaation kohtaamistapahtuma.